Kouluratsastuksesta

Hmm.. En tiedä miksi, mutta viime vuodet olen perehtynyt jonkin verran enemmän kouluratsastukseen, kuin aikaisemmin, oon pienestä pitäen aina ollut enemmän kiinnostunut esteistä, mutta pienenä en kyllä niitä päässy harrastamaan, kouluahan me mentiin, jos ei maastossa, ja jotain pikkutallin kisojakin oon pienenä mennyt ;)

 No, oli miten oli, En ole aikuisiällä hirveesti kisaillut, en koulua, enkä esteitäkään, aika tasan vuosi sitten kävin ekoissa koulukisoissa, oman hevosen kanssa, ohjelmana oli Helppo C:2, jota harjoiteltiin ihan hulluna, ja kun mielestäni heppa kulki tarpeeksi hyvin, niin meinasi kisaaminen kaatua siihen kun tallin vetoauto oli rikki, mutta kun on kekseliäs, niin on; Mentiin kisoihin ratsain, matkaa oli reilu 18km/suunta, mutta polle kun oli tottunut ja kestävä maastopolle, niin ei ollut ongelmia (ja siis ei todellakaan ollut kestävyysongelmaa!!)
No, ohjelma meni sitten miten meni, hepo 'juoksi' sen läpi, eli painoi kädelle, eikä mennyt kunnon ravia, mutta muistin sentään oikeat tiet :D Ei hyväksytty, mutta ei hylättykään, tulos oli joku 46%, hyväksytty on vähintään 50%
Sittemmin ollaan vaan harjoiteltu ja harjoiteltu lisää, Vuokraajansa kanssa menivät kyllä raviohjelman hyväksytysti viime syksynä, toki sen minäkin taitaisin vaikka unissani ;)

Nyt ollaan menossa seurakisojen kilpailuharjoitukseen sunnuntaina, ohjelmana Helppo C:1 2000, joka siis on hitusen yksinkertaisempi kuin tuo HeC:2.
Meidän kisaaminen meinasi vaan kaatua kuolainpuutteeseen, kyllä. Blacken kulkee parhaiten kolmipalaisella D-kuolaimella, mutta se ei ole sallittu koulukisoissa, kokeiltiin sitten lukuisia normi-nivelkuolaimia, joita nurkista löytyy, mutta jos ei kulje, niin ei kulje :/ se siis rupee heti jännittämään kaulaansa, ja askeleesta tulee passimainen, (mentiin viime kevään kisoissa tavallisella kolmipalalla, joka on sillä muuten ok, mutta se tosiaan pääsee painamaan kädelle kovastikin.) Päätinkin jo että ei sitten mennä, pitää löytää jostain sopiva kuolain, eikä sitä noin vain parin päivän varoitusajalla löydä, seuraavat kisat tiedossa toukokuussa...
No, meninpä sitten kuitenkin eilen käymään hevostarvikeliikkeessä, Sofinessa, ja sieltä löytyi Oliivirengaskuolain, joka on kaksiosaisena hyväksytty koulukisoissa, ja tämä oli vielä vähän oliivin ja D:n välimuoto, joten päätin kokeilla :) -> Ja heppahan kulki aika hyvin sillä!
Mennään siis sunnuntaina kokeilemaan onneamme, mitään muuta en toivo kuin että saatais hyväksytty tulos, kyllähän se varmasti vähän painaa kädelle, ja jos ei muuta, niin irvistää tuomarille ;p

Sitä mä en vaan ymmärrä, kun mielestäni kolmipala on kaksiosaista kuolainta pehmeämpi suussa, kun ei tule 'pähkinänsärkijä-efektiä', niin miksi ei ole hyväksyttyä käyttää kolmipalaa D-renkailla taikka oliivirenkailla? Norminivelellä saa kuitenkin olla kolmipalat..

Kouluratsastuksen säännöt ja liitteet

 

 

Tää on kuvattu joskus helmi-maaliskuun vaihteessa..

Blackenin kaviot nyt

Suhteellisen lyhyessä ajassa saatu aika paljon aikaan, mutta kyllähän noissa vielä hommaa on, nyt on kuvia vain pintapuolelta, pohjassa ei oikeastaan muutosta edellisestä..
vasenta etukaviota oli siis 'käännetty' ja heppa ruvennut käyttämään sitä jalkaa kiertäen vuohisesta, sitä ei varmaan saa korjattua, ainakaan kokonaan..

Tässä on fläppikengät alla, ollut muutaman viikon. (18.3.12)

Nyt normikengät alla. (22.3.12)

Vaihdettiin fläppikengät pois, kun kelit alkoivat muuttumaan mutaiseksi, ei ole hyvä kaviolle, jos pääsee mutaa yms muhimaan pohjallisen ja kavion väliin.. Kuitenkin fläpeistä ollut hyötyä, säteet paremmat, ja kannat myös :)

Takakaviot 22.3.12, varvasseinämä vahvempi jo, ja nyt suojattu edestä.

Lisähuomiona voisin mainita, että hepan kaviot ovat nyt aika hyvässä tasapainossa, normaalisti takomista esiintyy jonkin verran, toki siihen vaikuttaa myös ratsastustapa, mutta nyt ei ole taonnut (eli lyönyt takakavioita etukavioihin) hyvin vähän fläpeillä, eikä lainkaan nyt viime kengityksen jälkeen, ja itse asiassa olin vähän yllättynyt siitä että sillä pysyi kaikki kengät jalassa, eikä edes irvistä mistään, kun herra eilen aamulla päätti lähteä liikuttamaan itseään kylille, juoksenteli sekalaista ravia-laukkaa pitkin loskaista mäkistä tietä tehden välillä pikakäännöksiä ympäri.. oli naapureilla viihdettä ainakin, mua ei naurattanut yhtään. Onneksi ei tullut autoja vastaan, eikä kerennyt isolle tielle asti mennä rekkojen alle :/ 

Lisäksi hepat riehuvat aika paljon tarhassakin.

Pinkin klinikka

Kirjoitan nyt tällaisen pläjäyksen tänne väliin, ettei lukija (lukijat?) kyllästyisi, jos kirjoittelen pelkästään Blackenin epäonnesta ;)

Kävin siis sunnuntaina 18.3.12 Seuran maneesilla seuraamassa Pia (Pinkki) Varjosen kouluklinikkaa, en ollut ihan varma että mitä mua siellä odottaa, onkohan se jotain tylsää jaarittelua kouluratsastuksesta, vai onko onnistuttu tekemään mielenkiintoisen konseptin, josta jopa minä voisin jotakin omaksua?
Koskaan ennen en siis ole käynyt tällaisessa 'klinikassa' se oli siis eräänlainen luento, jota oli havainnollistettu ns. malliratsukoilla..

Luento oli todella mielenkiintoinen, ja opin taas uutta, osa asioista olivat täysin tiedossa jo, mutta unohduksissa, tai sitten en vaan ole ajatellut kuinka tärkeitä ne oikeesti on ;) Uutena asiana opin, että hevosen kuuluu käyttää vatsalihaksiaan ratsastuksessa, ja johan järki sen sanoo, että ei se voi kantaa itsensä, saatikka ratsastajaa, ilman vatsalihasten apua.. Mutta kuinka moni tulee edes ajatelleeksi tätä? en ainakaan minä -ennen. Ratsastajankin pitää käyttää tosi paljon vatsalihaksiaan, ei saa ratsastaa ns käsillä, eikä saa puristautua satulaan/hevosen kylkiin kiinni pohkeillaan..

Kyllähän minä olen nähnyt, kuinka jotkut hevoset vetävät vatsan sisään ratsastaessa, sen näkee varsin hyvin etenkin jos kyseessä on varsonut tamma, jonka vatsapeitteet ovat oikeesti löystyneet, ja vatsa normaalisti roikkuu...
Ja tiedän että ratsastajan PITÄISI koko ajan vetää omia vatsalihaksiaan sisään..

Hevostahan pystyy jarruttamaankin vatsalihaksillaan! ;) Ja hevosta joka kulkee kuono pystyssä, saa helpostikin oikeaan muotoon, keskittymällä vatsalihaksiin, ja kaulalihaksiin.

Keskittyminen on kaiken A & O kouluratsastuksessa(kin)

Tämä nyt ei ollu mikään varsinainen yhteenveto klinikasta tms, vaan tälläin kirjoitus johon keräsin omia ajatuksiani asiasta, koska siinä heräsi kyllä paljon ajatuksia, ja kokeilunhalua :)

Sain tästä luennosta paljon hyödyllisiä 'työkaluja' ja odotan todella innossani, että jaksaisin kokeilla käytännössä, olen siis ollut jo monta päivää kovassa kuumeessa ja flunssassa, eikä ole käynyt mielessäkään käydä ratsastamassa, mutta ehkä minä tänään jaksaisin?

Valitettavasti en ottanut luennolle kameraa mukaan, joten kuvia ei ole :/

Blackenin kavioista osa2

Nyt ois vuorossa 'jälkeen'-kuvia, nämä on otettu noin 2 viikkoa kotiintulon jälkeen, ja selvää paranemista näkyy jo. Blacken on siis tämän ajan ollut ilman kenkiä, ja ratsastettukin jonkin verran, kaviomekanismi ei toimi jos hevonen vain seisoo.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että pitää odottaa että kaviot kasvavat, laitettiin sille erikoiskengät, jotka antavat tilaa ja joustoa kantojen kasvuun, sekä stimuloivat säteitä, ne saisivat olla jalassa normaalin kengitysvälin verran, ja sitten koitetaan jo siirtyä takaisin normaaliin kenkään. Blackenin kaviot ovat aina kasvaneet hitaasti, ja kengitysväli sillä on 8-10 viikkoa. Ehkä seuraava kenkä on jo kesäkenkä? ;)

Päivittelen tässä vielä jossain vaiheessa kavioiden kehitystä, mutta seuraavaksi kirjoittelen varmaan Blackenin ylläpitoajan muodonmuutoksesta...

Blackenin kavioista

Olin  ajatellut kirjoittaa ihan eri aiheesta tänään, mutta kun sattumalta törmäsin Blackenin kaviokuviin, niin päätinkin sitten kirjoitella vähän niistä..

Blackenia siis kengitettiin syksyllä, ylläpitokodissa, jonkun toisen kengittäjän toimesta, ja luotin siihen että jälki on kunnollinen, mutta niinhän se ei tietenkään ollut :(
Seuraavana kuvia kavioista kotiintulon jälkeen 6.2.2012.

Nämä kuvat ennen-kuvia, lisäilen myöhemmin kuvia, joita on otettu noin viikkoa myöhemmin, korjausvuolujen jälkeen.
Muistutan kuitenkin että kavion vauriot paranevat hitaasti, koska kaviokin kasvaa hitaasti, tuo rikkinäinen säde kuitenkin paranee suhteellisen nopeasti ahkeralla hoidolla. (puhdistus&desinfiointi)

Normaalin kavion tulee olla sivustakatsottuna suora, ei käyrä, kuten yllä.
Altapäin, sarveisseinämä (musta) tulisi olla yhtä paksu koko kavion ympäri, lukuun ottamatta mahdollisen varvaskäänteen kohdalla, joka siis on keskellä varvasta parin sentin levyinen koverrus, voi yltää jopa valkoiseen asti, mutta ei valkoviivaan (keltainen viiva, valkoisen alueen keskellä) mutta tässä ei ole ollut varvaskäänteistä kenkää käytössä, joten varvasseinämän vuolua ei ole ollut missään tapauksessa tarpeen tehdä...
Säde on kavion 'sydän' se pumppaa verta kavioon, ja varmistaa kavion normaalin toiminnan, säteen tulisi aina osua vähän maahan, jotta se 'eläisi' normaalisti. Jos säde ei osu maahan, usein korkeiden kantojen takia, se surkastuu, ja jos sitä ei pidetä puhtaana, niin se kehittää herkästi sädemätää, joka on valitettavan yleinen vaiva.
Kavioita pitäisi lumiseen aikaan puhdistaa ennen ulosvientiä, ja kuraiseen aikaan kaviot tulisi vähintään puhdistaa sisääntultaessa, mieluiten myös pestä, siis altapäin. Kuivikkeena puru on kavioille huono, ja muutenkin jos on riviä tai haavoja jaloissa. Turve on parempi, ja sillä on puhtaana myös jonkinmoinen desinfioiva vaikutus, ja pitää myös kavioiden kosteuden yllä, puru taas kuivattaa kavioita... En ota kantaa pelletteihin ynnä muihin uusiin kuivikkeihin, koska ei ole omakohtaista kokemusta, enkä tiedä onko kukaan vielä tutkinut niiden vaikutusta kavoihin ;)
Kannat tulisi aina vuolla samalle tasolle keskenään, ja jalkaparienkin kesken pitäisi olla suurin piirtein samankorkuiset kannat, säde määrää aika pitkälti kannan sopivan korkeuden. On kuitenkin AINA huomioitava hevosen jalka-asennot kengittäessä ;)

Nämä virheet mitä on tässä tehty, on ihan huolimattomuutta kengittäjän puolesta, koska faktaa on että nämä on ihan perusasioita ja ensimmäisiä asioita mitä opitaan kengityksestä, ja niitä tulisi muistaa aina.

Koitan huomenna laittaa lisää kuvia yms, pitänee nukkua välillä ;p

'Annetaan ylläpitoon'

Välillä tulee hevosenomistajan elämässä vastaan tilanteita, jolloin ei yksinkertaisesti pysty pitämään hevostaan kotosalla, eikä ole varaa tallivuokriin, ja silloin jos ei halua hevostaan myydä, niin voi antaa ylläpitoon, jolloin vuokraaja on vastuussa kuluista, ja omistaja pääsee helpommalla..
Valitettavasti ylläpitoon antaminen ei aina olekaan omistajalle niin helppoa.. Pitää olla tarkat sopimukset ja hyvä luottamus vuokraajaan, ja ensin pitää löytää se hyvä (paras) vuokraaja, kaikki tämä tuottaa päänvaivaa ja unettomia öitä, mutta on sen arvoista jos kaikki menee lopuksi niin kuin pitäisi.

Ensimmäisen kerran kun tämä tilanne tuli eteen -06, niin olin vielä nuori ja luottavainen ihmisiin, että annoin ihan perussopparilla silloisen ruunani ylläpitoon, ja vuokraajaperhe tuntui todella kivalta jne, mutta kuitenkin meni sukset ristiin jo lyhyessä ajassa, minua syytettiin turhista asioista, ja sopimusta oli jotenkin vaikeaa seurata, ja koska olin unohtanut sopparista niinkin olennaisen osan kuin irtisanomisaika, niin seisoin yhtenä iltana vuokratallilla onnettomana, lyttyyn haukuttuna koko tallin voimin, hevonen narun päässä, eikä tietoa mihin sen laittaisin, siinä oli sitten kuitenkin minun maksettava loppukuun tallivuokran (millähän perusteella, kun vuokraaja sanoi sopimuksen irti??) joten hepo oli loppukuun siellä, ja sain sille järkättyä laidunpaikan (onneksi oli kesä!)
Mutta silloisen tilanteen takia, jouduin hevosen kuitenkin myymään, onneksi sille löytyi todella hyvä koti, mutta luottamukseni ylläpitoon antamiseen meni.

Kuitenkin sen jälkeen kun olin eronnut lapseni isästä, niin oli 2 hevosta ja pieni lapsi hoidettavana yksin vuokralla olevassa omakotitalossa, ei muuten ollut mitään ongelmaa ennen talvea, kun sähkölaskut hipuivat pilviä, ja vedet olivat jäässä, oltiin pari kuukautta ilman juoksevaa vettä, vuokranantaja toi pieniä määriä, ja äitinikin toi jonkin verran, lisäksi sulatin lunta eläimille.. No, jotta ei oltais seuraavana talvena samassa tilanteessa, niin päätin luopua hevosistani, ja talosta, muuttaakseni tavalliseen vuokrakämppään..
Alkoi taas tarkka etsiminen jotta löytyisi hyvät vuokraajat hevosille, enemmän koulutetulle ruunalleni löytyikin sitten todella hyvä vuokraajaperhe, kirjoitettiin entistä tarkempi ylläpitosopimus vuodeksi, asianmukaisilla irtisanomisajoilla jne. Tämä olikin sitten oikeasti onnellinen ylläpitotarina!
Tammalle jota ei oltu hirveesti vielä koulutettu, oli vaikeampi löytää ylläpitokotia, joten päätin sen myydä, muutamasta ostajaehdokkaasta päädyin yhteen luotettavan tuntuiseen naiseen, joka oli ostamassa osamaksulla, kirjoitettiin siis ylläpitosopimus ja maksuaikataulu, ensimmäinen osamaksu tuli ajallaan, mutta loppumaksuja ei näkynyt, kun me ostajan pyynnöstä haettiin heppa puoli vuotta myöhemmin tallilta pois, niin selvisi että hän ei ollut hoitanut velvollisuuksiaan sielläkään, ja hevonen oli jätetty ihan heitteille sinne :( no, onneksi saatiin heppa pois, vaikka se olikin sitten niin traumatisoitu että jouduttiin se lopettamaan, mitään korvauksia en koskaan saanut tästäkään pahasta..

Ruunan sopimuksen loputtua otin sen 'kotiin' ja sain mukavan tytön vuokraamaan sitä puoliksi, tätä iloa kesti kuitenkin vain puolisen vuotta, koska talli jossa ruuna asusteli, lopetti toimintansa vieraiden hevosten kohdalla, ja piti etsiä uusi tallipaikka, no sitten siinä samassa epäonnessa oli elämäni muutenkin sekaisin ja jouduin muuttamaan aika kauas, niin annoin pojan sitten sitä vuokranneelle tytölle ylläpitoon, ja kuvittelin tietenkin että yhteistyö jatkuisi niin kuin tähänkin asti, pyh... Ei se nyt ihan niin mennyt, en tiedä että eikö niitä kiinnostanut lukea sopimusta ja hoito-ohjeita vai mikä siinä oli, mutta hoito-ohjeita ei seurattu lainkaan, saatikka sitten sopimuksessa olevaa ilmoitusvelvollisuutta, ruokintakin oli todella väärä, koska hevonen vain laihtui siellä.. aika pitkään jaksoin kuitenkin katsoa taas asiat sormien välistä, mutta kun sitten sain tarpeekseni, ja olin hakemassa hepon kotiin, omaan talliin, niin he olivat vetämässä mut oikeuteen täysin ilman oikeutettua syytä, ja lisäksi huomasin taas sopimuksen olevan liian huono, kun siitä puuttui niinkin tärkeä asia kuin erillinen lyhyt irtisanomisaika sopimuksen ehtojen laiminlyönnistä, joten päädyin sitten ottamaan pojan kotiin vasta normi-irtisanomisajalla, joka oli 2kk...
Pojan tultua kotiin kirosin sitä etten ollut käynyt itse tarkistamassa niiden kengittäjän työtä, koska kaviot oli todellakin pilalla, onneksi pystyy itse korjaamaan, mutta aikaahan siinä menee, ja miten korjataan sitten sen että toisen etujalan liike on muuttunut kiertäväksi sen väärän kengityksen takia? tämä hepo kun ei valita, vaan sopeutuu aina vain kaikkeen...
Heppa kuitenkin lihoi aikalailla heti kun pääsi kotiin ja ruokintaa muutettiin takaisin normaaliin ;)

Kaiken kaikkiaan yksi neljästä ylläpitokokemuksesta on ollut hyvä, en suosittele ainakaan yhtä herkälle hevosenomistajalle kuin minä olen, ne viimeiset 7kk kun hepo oli ylläpidossa, olivat minulle täyttä tuskaa, ja silloin kun oli mahdollista käydä sitä silloin tällöin katsomassa, niin ahdisti ihan hirveesti kun näki kuinka huonossa kunnossa hepo oli ja tallilaisetkin katsoivat mua aina vinosti :(

Mutta oikeesti, mikä vuokratalli se sellain on ettei hevosen omistajalla ole sananvaltaa esim ruokinnan suhteen??