Minulla oli vuosina 2003-2006 lämppäriruuna, Stormi, jota silloin opetin ratsuksi ja puuhailtiin muutenkin kaikenlaista.. 'all möjliga hyss' kuten siskoni tänään totesi ruotsiksi.. Hevonen oli minulle todella rakas, jo siitä syystä, että se oli Homien (our home girl) ainoa varsa, ja muistutti äitiään luonteeltaan todella paljon.. Stormille oon myös monia salaisuuksia voinut kertoa, eikä se ole juoruillut niistä eteenpäin :P Koettiin hyviä ja pahoja hetkiä yhdessä, myös siskoni ratsasti ja rakasti ruunaa kuin omaansa.. 2006 oli kuitenkin sellainen tilanne ajallisesti, että jouduin myymään - ensin koitin ylläpitokotia, mutta se ei toiminut.. Stormi pääsikin sitten hyvään kotiin, ja pidettiinkin yhteyttä säännöllisesti, joten pojan paikka sydämmessäni ei päässyt unohtumaan :) Myös Stormi tuntui aina tunnistavan 'vanhaa mammaansa' kun kävin sitä tervehtimässä <3
2012 Stormi kuitenkin joutui vaihtamaan kotia, ja joutuikin mutkan kautta kotiin, jossa sitä ei ehkä ymmärretty niin hyvin, vaikka omistaja sitä kovasti rakastikin. ajanpuutteen vuoksi omistaja kuitenkin päätti myydä hevosta 2013 syksyllä, mutta kotia ei ollutkaan niin helppo löytää, ja loppujen lopuksi Stormi päätyikin sitten minulle - en halunnut, että se joutuisi enää yhtään kotia vaihtamaan, kuitenkin vanha ja vaivanen lämppäri kyseessä :/
Terveystarkastuksessa kuitenkin selvisi, että pikkuisen ylähampaat ovat kuluneet loppuun, eli hammaspiikkien poistokaan ei auttanut sen syömistä ja liikkuminenkin on vähän niin ja näin :(
Tiesin, että heppa on vaivanen ja otinkin sen saattohoito-ajatuksella, mutta en ollut varautunut siihen, että se onkin näin huonossa kunnossa! Hevoselle on lopetus tilattu, ja ollaan tää viikko mitä ollaan saatu olla jälleen yhdessä, halailtu paljon, ja vähän köpöteltykin maastossa, siskonikin kävi tänään hyvästelemässä poitsua <3
Pääsee Stormiboy äitinsä luo vihreimmille laitumille, unohtuu kivut ja syömisongelmat, laukkailevat siellä onnellisina yhteenpaluusta - ja ehkäpä he löytävät laumaansa myös rakkaat Beautyn ja Blackenin <3
 | |
| yhtä luottavainen kuin ennenkin <3 |
Fasu on ollut nyt pari viikkoa pelkällä käyntiliikutuksella sen jalan takia, ja mahdollisen jännevamman vuoksi siinä pidetään tukisidettä tarhaillessa - toistaiseksi on mennyt jalka vaan parempaan, mutta hierojamme epäili siinä olevan ehkä jännetupentulehdus, joten eläinlääkäri saa sen katsoa ennen kuin palataan normaaliliikutukseen. Hieronnassa selvisi jumeja oikealla lavassa sekä lanneselässä ja vasemmalla kyljessä, myös molemmissa takajaloissa oli jumeja 'pyllynkannikalla'..
Pepin liikutusta on alettu nyt lisäämään - on ollut jo kerran kärryn perähevosena ja kerran käsihevosena ratsain :) tosi hyvin on mennyt ja Pepsi suhtautuu asiaan uteliaan innokkaasti, eikä pelkää mitään autoja yms. (mitä nyt kerran polkupyörällä ollut poika ohitti häntää hipoen - onnekas sai olla poika kun ei saanut siinä tilanteessa kaviosta vaan poni hypähtikin eteen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti