Oon ollut niin stressaantunut ja innoissani talon edistymisen vuoksi, etten ole tänne kirjoitellutkaan pitkään aikaan - ei nyt sillä että mulla nytkään ois mitään järkevää kirjoitettavaa (liekö koskaan?)
Ulkona sataa varmaan toista kuukautta putkeen - ei oikeesti ole ollut montaa päivää poutaa, meidän tallipiha on -aika märkä, ettenkö sanoisi kuravelliä- varsinkin yksi kuoppakohta on inhottavan liukas -pitäisi kärrätä siihen hiekkaa (kottikärryillä)
Tarhat eivät ole sen paremmassa kunnossa - meillä on onneksi useampi tarha, ja voi vaihdella vähän pohjien kunnon mukaan.. Viime talven käytössä olleet tarhat ovat parhaimmassa kunnossa, niissä on pohjat suht kantavat, eli hevoset eivät sinne uppoa, vaikka kuraa onkin.. ainut paha niissä on että porttien kohtaa menee jonkinlainen oja, josta on hypättävä yli (siinäkin on kyllä silta rakennettuna)
Metsätarhat taas ovat ihan kamalia.. porttien läheisyydessä on niin syvää savea että se ei ollut edes kesällä missään vaiheessa kuivaa/kantavaa!! - eli tässä ongelmana se että hevoset eivät halua mennä tarhaan, koska heti ensimmäisenä uppoavat saveen :( - nämä kuitenkin käytössä kuivimmilla keleillä, nämä tarhat tarjoavat eniten puuhaa, sekä ovat isoimmat&suojaisimmat, pitää vaan porttien kohdille jotain tehdä - oon vähän hiekkaa kärrännyt, mutta siitä ei ollut huomattavaa apua.. tarvii varmaan sillat sinnekin rakentaa...
Syyslaitumet - joista suurin tarha on perunapellossamme, on aika kuraiset nekin jo - onpahan pelto kynnetty valmiiksi, jos ens kesäksi saisi sinne jo perunaakin (mikäli traktori toimii) ;D
Jalkojen pesua siis harrastetaan ahkeraan, ja ponikin joutuu siihen pikkuhiljaa oppimaan..
Sadeloimet pettävät suuren sademäärän alla, joten loimiostoksiakin ollaan jouduttu tänä syksynä tekemään.. Meillä oli 3 sadelointa blackenilla, joista yksi oli varalla - varaloimi repeytyi pahasti, ja pari päivää myöhemmin toinen jäljellä olevista olikin illalla päästänyt kaiken veden lävitse - ja yhdellä sadeloimella ei vaan pärjää! Ostettiin uusi toimiva loimi, ja nyt se huono loimi toimii varaloimena - ehkä vaan viileän kelin loimena, kun ei sadekeliin viitti laittaa, ennen kuin oon sen kyllästänyt ainakaan.. Aapon loimet ovat sen verta uusia, että kestävät vielä hyvin vettä, silloin kun käytössä ovat..
Blacken on nyt joutilaana koska en itse pysty raskauteni takia ratsastamaan ennen kevättalvea, joten otettiin siltä kengät pois reilu viikko sitten, ja ollaan sitten vaan taluteltu hiekkatiellä säännöllisesti jotta kavio saisi vaihtelua ja vahvistuisi sen myötä.. Vielä ovat kaviot huippukunnossa - ei yhtään lohkeamaa, eikä ole myöskään yhtään aristanut hiekalla! <3 Toiveena olisi pitää vähintään talven yli kengättä, ja jos vaan kestää niin en mielelläni kengittäisi enää ollenkaan.. Vakavasti jo harkitsen ostavani sille lenkkarit - eli kumitossut, jotka käytetään silloin kun hevosta liikutetaan kovasti tai kuluttavalla pohjalla, niitä voi myös hokittaa, jolloin myös liikunta liukkaalla onnistuu turvallisesti ;)
Blackenin tuomio pitää edelleen, eli talven yli saa parantua jos on parantuakseen, keväälle on shiatsu-hieronta sille tiedossa, yrtit pitäis sille taas tilata - hevonen on taas ihan pässi kun ei ole reiluun kuukauteen niitä syönyt.. voisi tietenkin tilata sille kukkatippojakin - jos niillä saisi tuota paniikkihäiriötä lievemmäksi.. Ei ole kivaa kun yhtäkkiä päättääkin hyppiä pystyyn matkalla tarhaan, tai maastossa kun on näkevinään jotain pelottavaa -sille tulee ihan selkeä seinä vastaan josta ei vaan pääse läpi ennen kuin on rauhoittunut :/
Kuvia mulla ei nyt ole koneella - lisäilen niitä sitten myöhemmin - nyt meen ulkohommiin, kun kerta sadekin loppui (hetkeksi) :)
